Pääkaupunkiseudun kouluissa harjoitellaan turvatoimia eriasteisten koulu-uhkausten, jopa ammuskelujen, varalta.

Yhdysvalloissa tällaisilla niin sanotuilla lockdown-harjoituksillavaraudutaan kouluun tunkeutuviin aseistautuneisiin ihmisiin. Suomenkin kouluissa sisälle suojautumisharjoitukset antavat valmiuksia toimia esimerkiksi kouluammuskelutilanteissa, vaikka ihan pienille lapsille ei sellaisesta puhutakaan.

Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö Hannu Suoniemi kertoo, että kouluille on laadittu yhdessä kaupungin ja Helsingin poliisin kanssa toimintamalli erilaisia uhkaavia tilanteita varten.

Kouluissa on jo vuosikausia järjestetty paloharjoituksia eli harjoiteltu koulusta poistumista, mutta erilaisten koulu-uhkausten myötä on ryhdytty varautumaan myös koulun sisälle suojautumiseen.

”Maailma on muuttunut ja riskit ovat muuttuneet”, perustelee Suoniemi harjoituksia.

”Erilaisten koulu-uhkauksien takia ja ministeriön suositusten mukaisesti kouluille on tehty keskitetty yhteistoimintamalli ja ohjeet sisälle suojautumiseen.”

Tällaisessa tilanteessa ei mennäkään koulun pihalle, vaan suojaudutaan esimerkiksi luokkahuoneeseen, jonka ovi lukitaan ja verhot pannaan kiinni.

”Koulut ovat erilaisia ja kaikkia luokkia ei saa lukkoon, joten jos aseistautunut henkilö tulisi kouluun, jotkut oppilaat voivat mennä suojaan esimerkiksi juhlasaliin tai auditorioon”, Suoniemi sanoo.

Uhkaavien ihmisten aiheuttamia tilanteita varten kouluilla on omat kuulutuksensa. Siitä opettajat ja muu henkilökunta tietävät, että pitää mennä luokkiin, suojautua ja odottaa lisäohjeita.

”Oppilaiden kanssa on jo vuosia harjoiteltu ulospoistumista eli niin sanottuja paloharjoituksia ja sitä harjoitellaan edelleen”, kertoo Vallilan ala-asteen koulun rehtori Sirkku Sagath.

”Uutena turvaharjoituksena tämän ulospoistumisen rinnalle on tullut niin sanottu sisään suojautuminen, jossa harjoitellaankin sellaista tilannetta, jossa pitääkin pysyä koulun sisällä. Tämmöinen voisi olla esimerkiksi kaasuvuoto”, Sagath sanoo.

”Sisään suojautumisharjoituksella voidaan valmistautua myös uhkaavaan henkilöön, mutta alakoulussa sellaisesta ei lapsille puhuta. Pienille lapsille kerrotaan, että sisälle pitää jäädä esimerkiksi lähellä olevan, voimakkaasti savuttavan tulipalon takia, vaikka onhan se varautumista myös siihenkin [kouluammuskeluun]”, rehtori Sagath kertoo.

Sagath kertoo, että Vallilan ala-asteen koulussa oppilaille on kerrottu sisään suojautumisharjoituksista etukäteen.

”Koska tämä on uutta asiaa koulussa, opettajat ovat puhuneet luokassa harjoituksesta ja kertoneet, miten pitää toimia. Itse harjoituksessa opettaja tarkistaa, että jokainen oppilas on etukäteen sovitussa turvallisessa paikassa.”

Harjoituksissa mitataan myös koko koulun evakuoimiseen kuluvaa aikaa. Sen pitäisi sujua tietysti mahdollisimman nopeasti.

Turvallisuuteen liittyviä asioita harjoitellaan ja kerrataan Helsingin kouluissa pitkin lukuvuotta.

Esimerkiksi Herttoniemenrannan ala-asteen koulussa järjestettiin keskiviikkona henkilökunnan kokouksen yhteydessä turvakävely.

”Puolet kokouksen ajasta käytettiin turvakävelyyn ja käytiin läpi muun muassa koulun hätäpoistumistiet, sammutusvälineet ja ensiapuasioita”, kertoo vs. rehtoriSauli Jukkala Herttoniemenrannan ala-asteen koulusta.

Myös espoolaisen Viherlaakson koulun rehtori Kirsti Kupiainen kertoo, että hänen johtamassaan yläkoulussa on tehty kaksi kertaa sisälle suojautumisharjoitukset Espoon yleisten toimintaohjeiden pohjalta.

”Kyllä on harjoiteltu miten suojaudutaan, jos koulun sisäpuolelle muodostuu uhkaava tilanne. Harjoitukset alkoivat minun kuulutuksellani, joka kehotti oppilaita menemään luokkiin tai pysymään luokissa. Opettajan vastuulla on hiljentää ja rauhoittaa oppilaat.”

Käytännön elämässä voi olla tilanne, etteivät luokkiin menneet tiedä tarkkaa syytä suojautumiseen.

”Meillä on käytössä tekstiviestijärjestelmä, jolla saan opettajille luokkiin lisätietoa. Oppilaita puolestaan ohjeistetaan laittamaan puhelin kiinni, jotta tärkeä viestiliikenne ei tukkeutuisi”, Kupiainen kertoo.

”Yläkouluikäisten kanssa koulua uhkaavista tilanteista ja niiden harjoittelusta voi puhua etukäteen ja jälkikäteen. Voidaan esimerkiksi käsitellä sitä, millaisia tuntemuksia harjoituksessa eteen tulleet tilanteet aiheuttivat.”

http://www.hs.fi/kaupunki/a1452739374963